Räme

Rämeet ovat soistamme yleisimpiä. Niiden pohjakerroksen muodostavat erilaiset rahkasammalet, joiden tyviosien lahoamistuotteena syntyy turvetta. Paksuturpeisilla rämeillä kasvit saavat kivennäisaineita vain sadevedestä. Kitukasvuista männynkäkkärää saattaa olla paljonkin.

Rämeen pinnanmuodostus on vaihteleva. Keväällä, kun suovesi on vielä jäässä, kärsivät varsinkin mättäiden kasvit kuivuudesta. Siksi rämeillä kasvaa paljon kuivan kankaan varpuja, esim.
suopursu, variksenmarja ja puolukka. Muita suon varpuja ovat pieni- ja nahkealehtinen vaivaiskoivu sekä rahkasammalen päällä "ratsastava" karpalo. Ruohovartisista kasveista sekä mättäillä että välipinnoilla kasvaa hilla eli suomuurain, kosteilla välipinnoilla taas raate.

Suokasveilla on pulaa etenkin typpiravinnosta, koska turpeessa kasvien jäänteet eivät ole täysin lahonneita, ja typen yhdisteet eivät ole vapautuneet. Pieni, hentokasvuinen
kihokki saakin lisätyppeä pyydystämällä hyönteisiä lehdillään